Tietoja minusta

Oma kuva
Teacher, activist, interested in energy technology, climate change, environmental issues and global security.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Pakkaset ja tuulivoima - tämä jos mikä on energiapolitiikkaa!




Kun lukee viimepäivien lehtijuttuja ja SOME-kirjoituksia, ei voi olla törmäämättä väitteisiin, kuinka tuulivoima uhkaa maamme huoltovarmuutta monellakin tavalla. Ensiksikin se laskee tuettuna energiamuotona sähkön hintaa poistaen alalta hiili-ja lauhdevoimaloita, lämmön ja sähkön yhteistuotantokapasiteettia sekä viimeisimpänä tekee ydinvoimasta kannattamatonta. Kaiken kukkuraksi ydinpuolueen pahimmat tuulipelot kävivät toteen, kun kovimmilla pakkasilla tuuligeneraattorien yli tuhannen Megawatin yhdistetystä nimellistehosta vain muutama kymmentä megawattia oli kovimpien pakkasten aikaan saatavilla sähköverkkoon. Syynä ei ollut tällä kertaa ilmeisimmin pelkkä tuulen puute, vaan myös tuulimyllyjen pakkassuojaus - myllyt piti sulkea vaurioiden välttämiseksi.

Antituulivoimalobbarit hyökkäsivätkin täydellä rintamalla Eija-Riitta Korholaa myöten uhoten hirveää katastrofia, joka näin typerästä energiapolitiikasta seuraisi - nyt se on nähty!

Energiapolitiikkamme on kieltämättä usein sangen typerää. Myös silloin, kun on kyse tuulivoimasta. Valtio on varsin nihkeä lähtemään kyytipojaksi suomalaisille tuulivoimalayrityksille juuri siinä vaiheessa, kun referenssiä eniten tarvittaisiin - kun siirrytään prototyyppivaiheesta laajamittaisempaan tuotantoon. Ensimmäinen tuulipuisto on suuri riski tuulienergiayhtiöille ja ilman valtion takaamaa rahoitusta lupaavakin innovaatio voi kuihtua pääomien puutteeseen.

Meillä on vaasalainen tuuligeneraattorin valmistaja start-up vaiheessa vielä oleva Mervento, joka on kehittänyt tuulivoimalan, joka soveltuu merikäyttöön ja arktisiin oloihin kilpailijoitaan paremmin. Siinä, missä useimmat kilpailijat hyytyvät -25 pakkasasteessa, Merventon myllyt on suunniteltu toimimaan vielä -30 asteen pakkasessa, (voimalan sensorit luokitettu -40 asteen pakkaselle). http://www.mervento.com/www%20dokumentit/MerventoEsite1_2012.pdf  Jos valtiovalta olisi tajunnut ajoissa suomalaisinnovaatioon sisältyvän potentiaalin, voisi meillä olla nyt yritys, joka kasvaa kymmenessä vuodessa työllistämään jopa 6000 henkeä.  file:///E:/LADATTUJA%20NETTISIVUJA/insinoori-04-2013.pdf (s.20)

Mutta ilman riittävää taustatukea uusiutuvan energian yritysten on hyvin vaikeaa löytää osuuksia maailmanmarkkinoilta nykyisessä kovassa kilpailutilanteessa. Tarvitaan referenssiasiakkaita tuomaan näyttöjä tuotteen luotettavuudesta, taloudellisuudesta ja toimivuudesta. Vain riittävän laaja empiirinen materiaali voi vakuuttaa ostajan sijoituksensa järkevyydestä, huollon toimivuudesta ja varaosien saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Tässä valitettavasti suuruuden ekonomia astuu voimakkaasti areenalle. Pienen start-upin tie on kivinen monikansallisten Vestasien ja Siemensien puristuksessa, vaikka teknologia olisi edistyneempää kuin kilpailijoilla.

Myös pienten start-upien markkinointiresurssit ovat vaatimattomia verrattuina noihin isoihin: sen voi todeta vierailemalla yritysten kotisivuilla http://www.mervento.com/In%20English/HOME/Default.aspx tai tsekkaamalla Facebook-profiilin  https://www.facebook.com/Mervento-338464482844960/info/?tab=page_info . Sivut laahaavat vuosia jäljessä, eikä yrityksen nykytilasta ole saatavilla päivitettyä tietoa.

Jo valtion tarjoama kädenojennus markkinointiapuna - esimerkiksi rahoittamalla kovan luokan IT-ammattilaisia hoitamaan yrityksen tunnettuus maailmalla - olisi varmasti tervetullut. Rahoitusta etsittäessä olisi usein tärkeintä saavuttaa ajoissa juuri ne oikeat kontaktit. Joskus tuntuu siltä, että olemme vuosikymmeniä jäljessä läntisestä naapuristamme markkinointiasioissa.

Jos siis meillä olisi puolet tuulipuistoistamme Merventon generaattoreilla, olisivat tuulivoiman tuotantoluvut paukkupakkasilla varmasti erinäköiset. Ainakin suurempi osa tuulivoiman tuista ohjautuisi takaisin kotimaan elinkeinoelämään. Ja satoja tai tuhansia suomalaisia saisi toimeentulonsa tuuligeneraattorien rakentamisesta. Ja ehkä Kanadan, pohjoisten USA:n osavaltioiden ja (tulevat) Venäjän arktisten alueiden tuulipuistot sekä pohjoinen Kiina varustettaisiin ainakin osaksi suomalaisilla tuuligeneraattoreilla. Ja se taas poikisi tuhansia työpaikkoja.


JPS



P.S. Kirjoittelin asiaa sivuten jo aiemmin englanninkielisessä energiablogissani: http://solarwindpronet.blogspot.fi/2014/08/mr-putin-and-mr-niinisto-world-is.html

P.P.S. Oheisena Fingridin tilasto Suomen tuulivoiman tuotannosta lähivuorokausilta. Tätä kirjoittaessani tuulivoimaa tuotettiin noin 300 MW teholla (kuva Fingrid http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx ) :



Photos: Jukka Seppälä/C.F.