Tietoja minusta

Oma kuva
Teacher, activist, interested in energy technology, climate change, environmental issues and global security.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Sähköt poikki koko Suomesta



Vihdoinkin tämä aletaan ottaa vakavasti: mahdollisuus, että sähköt katkeaisivat syystä tai toisesta koko valtakunnan alueelta.

Suomen viranomaiset ja sähköyhtiöt järjestävät yhdessä harjoituksen jossa testataan ja mallinnetaan tilanteita, joissa verkko kaatuu.
Asiasta uutisoi MTV: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/harvinainen-suurharjoitus-mita-tapahtuu-jos-kaupunki-taysin-ilman-sahkoa/5744162

 Yhteiskunta pysähtyy miltei täysin menettäessään sähköt ja oleellista onkin, miten nopeasti ja hallitusti sähköt saadaan palautettua. Se ei ole mikään helppo tehtävä. Vaikka vakavia laiterikkoja ei olisikaan, on haastavaa saada verkko uudelleen toimimaan, pala palalta.

Olen blogeissani usein viitannut siihen pahimpaan mahdollisuuteen, jossa useita suuria muuntajia tuhoutuu kerralla, vaikkapa hyvin voimakkaan auringon plasmapurkauksen ja sitä seuraavien geomagneettisten myrskyjen seurauksena. Silloin toipumisessa ei puhuttaisi päivistä tai viikoista vaan kuukausista ja vuosista.Tähän skenaarioon viranomaiset eivät ilmeisesti tälläkään kerralla uskalla varautua - kerran vuosisadassa skenaario on ilmeisimmin liian epätodennäköinen vakavasti otettavaksi.

http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2016/02/suomen-kansallinen-riskiarvio-2015.html

Merkittävää nyt järjestettävässä harjoituksessa on siitä tihkuneiden tietojen  mukaan se, että vieläkään ei viranomaistahoilla näytetä täysin ymmärrettävän hajautetun, uusiutuvaan energiaan perustuvan, sähkön varastoinnilla varustetun tuotannon merkitystä yhteiskunnan huoltovarmuudelle. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi toteaa MTV:n haastattelussa sarekekäytöstä:
"– Saarekekäyttö on kuitenkin kuin yksipyöräisellä ajoa. Kaikki menee hyvin, jos olosuhteet ovat kohdallaan ja on harjoiteltu riittävästi. Mutta pienikin ongelma, niin tuiskahdetaan turvalleen."
 Jos verkko ja sähköntuotanto suunniteltaisiin enemmän saarekekäyttöä tukevaksi ja tuettaisiin sähkön itsenäistä, hajautettua tuotantoa ja varastoratkaisuja, olisi meillä huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä pahoistakin sähköverkon häiriötilanteista takaisin normaaliin elämään. On positiivista, jos viranomaiset ja sähkö-/verkkoyhtiöt yhdessä alkavat vakavasti miettiä verkon muuttamista yhä enemmän älykkään moduliverkon suuntaan, jossa valtakunnalliset katkokset voisivat jäädä historian uhkakuviksi.


Sähkön varastointijärjestelmien hinta on laskussa ja niiden avulla voidaan tärkeät toiminnot turvata kohtuukustannuksin kun ne yhdistetään uusiutuvan energian tuotantoon. Kuvassa pientalon aurinko-tuulisähköjärjestelmän akkukeskus, joka mahdollistaa lämmitysjärjestelmän toiminnan  ja perussähköän saannin tärkeimpiin kohteisiin viikkojenkin pituisen sähkökatkon aikana.

Kuvat: Jukka Seppälä/C.F.


JPS


torstai 11. helmikuuta 2016

Suomen kansallinen riskiarvio 2015 - askel oikeaan suuntaan, mutta vesitetyt riskiarviot

Sisäministeriö julkaisi vastikään Suomen kansallisen riskiarvion 2015. Siinä arvioidaan maatamme kohtaavia vakavia riskejä ja esitellään keinoja kansalliseen riskinhallintaan.




SolarWindProNet on kirjoittanut joihinkin näihin riskeihin liittyen heti ensimmäisistä blogikirjoituksista alkaen. http://solarwindpronet.blogspot.fi/2011/10/welcome-to-solarwindpronet.html ja http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2011/10/tervetuloa-solarwindpronet-suomi.html

Aurinkomyskyjen vaikutus sähköverkkoihin ja ydinvoimaloihin sekä ydinonnettomuuksien seuraukset ovat olleet blogieni aiheina ja sisältöinä alusta alkaen. Niinpä luin ilolla YLE:n uutisen riskiarvion listasta.

 Siinä sähkönsaannin vakavat häiriöt ovat sijalla 1, ydinvoimaonnettomuudet sijalla 5 ja  aurinkomyrskyt sijalla 6 kuusiportaisella laajasti yhteiskuntaan vaikuttavien tapahtumaskenaarioiden listalla.



Mutta kun tutustuin pikaisesti riskiarvioraporttiin http://www.intermin.fi/julkaisu/032016?docID=65646 , huomasin, että riskejä arvioitiin varsin konservatiivisesti ja mielestäni todennäköisten tapahtumaketjujen osuus sivuutettiin miltei kokonaan.




















Tässä "Uusi Energiapolitiikka" - Facebook- keskusteluryhmään https://www.facebook.com/groups/740342559331216/permalink/1108439809188154/?comment_id=1108497952515673&notif_t=group_comment  kirjoittamiani esimerkkejä riskiarvion puutteista: 

"1. Aurinkomyrskyjen vaikutus: vahvimmat tunnetut aurinkomyrskyt voisivat nykyaikana vikauttaa esimerkiksi ydinvoimaloiden sähkö- ja varasähköjärjestelmät vakavasti. Lisäksi on olemassa mahdollisuus, että aurinko voi lähettää myös Carringtonin myrskyjä voimakkaamman ja pitkäkestoisemman geomagneettisen myrskyn. Voimakas aurinkomyrsky voisi myös vaurioittaa esimerkiksi Venäjän ja Keski-Euroopan ydinvoimaloita, vaikka suomalaisilla olisi tuuria ja omat voimalat pysyisivät hallinnassa. Silloin aurinkomyrskyjä koskevat vaikutus- ja uhrilaskelmat osoittautuisivat alimitoitetuiksi. Myös lähialueiden kemianteollisuus voisi kärsiä. Ja suurtehomuuntajien vaurioituminen voisi tuoda paljon oletettuja pidempiä sähkökatkoja, joilla olisi tuhoisat seuraukset yhteiskunnalle ja elintarvikehuollolle. Amerikkalaiset ovat aihetta tutkailleet ja tulleet siihen tulokseen, että mitkään nykyisistä muuntajatyypeistä eivät kestä pahinta mahdollista gm myrskyä, suomalaistenkin muuntajat, parhaasta päästä kylläkin, olivat mukana analyysissä ja suomalaisten tekemät tutkimukset. 

2. Ydinvoimalaonnettomuuden seuraukset: Chernobylin onnettomuuden uhriluvut ovat jonkinasteinen virallinen vitsi: "Välittömät terveysvaikutukset ovat ydinvoimalaitosonnettomuuksissa jääneet pieniksi. Tshernobylissä
menehtyi 31 henkilöä n. 170 säteilystä akuutisti sairastuneesta pelastustyöntekijästä. Tshernobylin
onnettomuus aiheutti lasten kilpirauhassyövän lisääntymisen ja noin 2000 lasta sairastui
siihen." Kun näitä mantroja toistetaan virallisina totuuksina samaan aikaan, kun jopa venäläiset, jotka ajavat ydinvoiman voimakasta rakentamista myöntävät uhreja olevan ainakin useita tuhansia, sanoisin, että ollaan heikoilla jäillä. Kyse on teollisesta lobbauksesta, jossa pidemmän korren on vetänyt IAEA, joka on pohjimmiltaan lobbausjärjestö. Totuus on sen, jolla on eniten rahaa käytössään. Ja pitkäaikaisseuraamukset tunnetaan vielä huonosti. Jos mitään johtopäätöksiä voidaan tehdä eläinten altistumisesta pitkäkestoiselle matalallekin säteilylle, pitäisi meidän todella huolestua myös ihmisten terveydestä. Sekä Chernobylin että Fukushiman onnettomuuden seuraukset eläimille ovat ennakoitua huomattavasti vakavampia. Myös suomalaisia on ollut tutkimassa vaikutuksia eläinpopulaatioon ja tulokset ovat karua luettavaa. 

3.Ydinvoimalaonnettomuusriskin analyysissä puhutttin vain reaktorien turvallisuudesta ja turvajärjestelmistä. En ainakaan pikaisella lukemisella löytänyt sanaakaan käytetyn polttoaineen muodostamasta riskistä ja mahdollisen terrori-iskun muodostamasta turvallisuusuhasta. Juuri käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyy aiemmin miellettyä suurempi onnettomuusriski, joka Fukushiman onnettomuuden yhteydessä tuli asiantuntijoiden tietoisuuteen. Tuntuu oudolta, että sitä ei mainita ollenkaan kansallisessa riskiarviossa."

Olisi hyvä päivittää seuraava kansallinen riskiarvio niin, että todelliset riskit ja riskien yhteisvaikutukset arvioitaisiin kattavammin. Nykyinen raportti on mielestäni pintaraapaisu, joka jättää monet olennaisimmista ja pitkävaikutteisimmista riskeistä huomioimatta tai liian vähälle huomiolle. Niinikään riskinhallinta ja ratkaisumallit jäävät puolitiehen, nykyteknologian mahdollisuuksia ei tiedosteta, eikä uudenlaisen infrastruktuurin kehittämisen tarvetta ja hyötyjä. Tähän viittavat FB-postaukseni saatesanat YLE:n uutista riskiarvioraportista "Uusi energiapolitiikka" -ryhmäläisille esitellessäni: 

"Tästä olen puhunut ja blogannut viitisen vuotta, enkä varmasti ole ainoa. Lopultakin alkaa tapahtua. Hienoa, että viranomaiset ovat heränneett! Asiallinen keskustelu, riskienhallinta ja järkevä varautuminen voivat säästää meidät kansakuntana paljolta. Näihin talkoisiin tarvitaan parhaat aivot. Uusiutuvan energian, hajautetun tuotannon ja energian varastoinnin (kaikissa muodoissaan) asiantuntijat - nyt on tuhannen euron paikka lyödä useampia kärpäsiä yhdellä iskulla. Pelkästään kriisiaikoihin ei ole järkevää investoida suuria summia, mutta jos arkisten järjestelmien rakentaminen tukee kriisienahllintaa saumattomasti saadaan sijoitulksille yhteiskunnan kannalta maksimaalinen tuotto." 

Blogeissani aikaisemmin aiheesta suomeksi:











Englanniksi aiheesta: 










JPS

P.S. Lisätään Suomen ydinturvallisuutta muuttamalla Olkiluoto-3 LNG-/ biokaasuvoimalaksi, huippujen tasaukseen ja varalle (samalla sähkön toimitusturvallisuus paranee). Ei ladata ydinpolttoainetta reaktoriin, vaan muunnetaan se heti kaasukäyttöiseksi. Blogikirjoitukseni aiheesta: http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2013/05/tehdaan-olkiluoto-3-ja-4-voimaloista.html



P.P.S. Ydinvoimalaonnettomuuden riskiarviot kansallisessa riskiarviossamme ovat vanhaa tietoa - nykyisin onnettomuusriskit arvioidaan paljon suuremmiksi kuin Bresnevin ajoilta periytyvässä ajattelussamme. Tässä blogikirjoitukseni USA:n muuttuneista riskiarvioista: http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2012/12/usan-ydinvoimaloissa-reaktorisydamen.html


JPS

smile emoticon