Tietoja minusta

Oma kuva
Teacher, activist, interested in energy technology, climate change, environmental issues and global security.

torstai 24. maaliskuuta 2016

Yle uutisoi lopultakin Belgian ydinvoimalaterroriuhasta - asiallisesti ja perusteellisesti, kuten yleisradioyhtiölle kuuluu!

HYVÄ YLE!




Saimme seurata tänään YLE:n uutisista, miten Belgian terroristit olivat ehkä suunnitelleet hyökkäystä ydinvoimalaan ja miten maan ydinvoimayhtiöt olivat peruneet kulkulupia 11 työntekijältä soluttautumisepäilyjen takia. 


Asialle annettiin ohjelma-aikaa ja tätä kirjoittaessani on alkamassa suora YLE-a-studio-ajankohtaiskeskustelu, jossa aihetta ennakkotietojen mukaan sivutaan. Tulen seuraamaan keskustelua ainakin toisella korvalla, tarvittaessa hyppään tästä koneen äärestä TV:n edustalle....ja takaisin.

http://yle.fi/uutiset/belgiassa_peruttiin_ydinvoimalan_tyontekijoiden_kulkulupia_-_yhteys_terrori-iskuihin/8766931

http://yle.fi/uutiset/orpo_massiivinen_virhe_jos_belgia_ei_reagoinut_varoitukseen_terroristista/8768016

http://yle.fi/uutiset/kahdeksan_kysymysta_brysselin_iskuista__naita_asioita_emme_viela_tieda/8765655?ref=leiki-uu

Asiallinen, oikea-aikainen tieto on tärkeää, kun puhutaan ilmiöstä, joka voi muodostua uhaksi kenen tahansa kansalaisen terveydelle ja hyvinvoinnille.


Julkinen keskustelu ydinvoiman tästä synkästä varjopuolesta on puuttunut lähes tyystin maastamme. YLE:.n uutisissa haastateltu asiantuntija puhui terrori-iskuista ydinvoimaloihin matalan todennäköisyyden, mutta laajojen seurausten ilmiönä. Onko kyse matalan todennäköisyyden ilmiöstä, kun kyseessä on maailmanpoliittisiin liikkeisiin liittyvä riski? Kansainvälinen turvallisuustilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, kuten kuluneet viisi viimeistä vuotta ovat osoittaneet. Ja silloin todennäköisyyslaskelmat menevät perusteellisesti uusiksi - tai ainakin niiden pitäisi mennä. Ja kasvanut riski pitäisi huomioida uusissa ydinvoiman rakentamispäätöksissä. Tämä on paitsi asiantuntijakeskustelun, myös kansalaiskeskustelun arvoinen kysymys. Ja siinä yleisradioyhtiöllä on keskeinen rooli. Tasapuolisena ja kriittisenä osapuolena.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka keskustelu pyörähtää käyntiin - vai pyörähtääkö?

*     *     *

(Belgian ydinvoimalaterroriuhasta muualla mediassa:)

http://www.dailymail.co.uk/news/article-3507417/Brussels-bombers-DID-plan-attack-nuclear-power-station-police-uncover-12-hours-footage-jihadists-filmed-outside-plant-director-s-home.html#ixzz43qAucktm

http://www.dhnet.be/actu/belgique/exclusif-les-freres-el-bakraoui-visaient-nos-centrales-nucleaires-56f3778d35702a22d5ad606b

http://www.express.co.uk/news/world/655302/Brussels-attacks-terror-cell-WERE-planning-strike-nuclear-power-plants

http://www.rtbf.be/info/dossier/explosions-a-brussels-airport/detail_centrale-nucleaire-de-tihange-onze-personnes-ont-ete-privees-de-leur-autorisation-d-acces?id=9250845

http://www.nato.int/docu/Review/2015/ISIL/ISIL-Nuclear-Chemical-Threat-Iraq-Syria/EN/index.htm

http://www.svt.se/nyheter/utrikes/is-jihadist-arbetade-i-belgiskt-karnkraftverk?cmpid=del%3Apd%3Any%3A20160324%3Ais-jihadist-arbetade-i-belgiskt-karnkraftverk%3Anyh

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/media-11-kulkulupaa-ydinvoimalaan-evattiin-taustalla-epailtyja-yhteyksia-jihadisteihin/723509/

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/dh-ydinvoimala-oli-alkuperainen-kohde-johtajan-kotia-kuvattiin/




JPS






keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Suomen ydinvoima(geo)politiikka ja YLE:n uutiskynnys

Kuka määrittelee, mikä uutinen on sopiva julkaistavaksi? Kenen ehdoilla uutispalvelut toimivat?




Tällaisia kysymyksiä nousi eilen mieleen, kun seurasin kansallisen, verovaroilla rahoitetun yleisradioyhtiömme YLE:n uutisointia Belgian terrori-iskuista.

Kuka YLE:n uutistoimituksessa antoi käskyn vaieta Belgian ydinvoimaloita kohdanneesta terroriuhasta?

Maailmalla kaikki suuret uutistoimistot uutisoivat aiheesta. Myös Suomen kaupallinen uutismedia kertoi tapahtuneesta. Mutta YLE vaikeni.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001143457.html?utm_medium=social&utm_content=www.iltasanomat.fi&utm_source=t.co&utm_campaign=twitter-share

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/182845-pelko-herasi-belgiassa-seuraava-kohde-ydinvoimala#.VvFSQy4mNEM.twitter

http://www.nytimes.com/2016/02/19/world/europe/belgium-nuclear-official-video-paris-attacks.html?_r=1

http://www.cbsnews.com/news/belgium-attacks-evacuation-tihange-nuclear-plant-staff-isis-dirty-bomb/?linkId=22572933&linkId=22573415

http://www.cnbc.com/2016/03/22/reuters-america-update-1-belgian-nuclear-plants-doel-and-tihange-partly-evacuated.html

http://www.jpost.com/Breaking-News/Belgiums-Tihange-nuclear-power-plant-evacuated-448801

http://speisa.com/modules/articles/index.php/item.2638/nuclear-power-plant-evacuated-in-belgium.html#.VvGdCzd5s3E.twitter

http://www.express.co.uk/news/world/654636/Belgium-s-Tihange-nuclear-power-planet-evacuated-after-Brussels-terror-attack

http://www.nyteknik.se/samhalle/karnkraftverk-i-belgien-delvis-evakuerat-6535538

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article22491056.ab



Veronmaksajien omistama ja ylläpitämä pääuutismediamme vaikeni mahdollisesta merkittävästä terroriuhasta, joka kohdistui Belgialaisiin ydinvoimaloihin samalla, kun presidentti Sauli Niinistö neuvotteli Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa mm. Suomen ja Venäjän yhteisestä Pyhäjoen ydinvoimahankkeesta.


http://en.kremlin.ru/events/president/news/51551



Se joka teki päätöksen olla uutisoimatta Belgialaisreaktorien osittaisesta evakuoinnista varotoimena mahdollista terroriuhkaa vastaan, otti selkeän askeleen venäläistyylistä mediapolitiikkaa kohti - asioita, jotka vaarantavat valtion virallisen politiikan, ei uutisoida, ne vaietaan olemattomiksi. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka tai ketkä tässä tapauksessa itsesensuuripäätöksen tekivät, ja mikä oli perustelu valinnalle.

https://meduza.io/en/news/2016/03/23/russian-censors-block-youtube-videos-and-ukrainian-news-website-because-of-journalist-s-interview


Onko kansalla oikeus saada ajantasaista tietoa verovaroilla rahoitetun median kautta asioista, jotka vaikuttavat oleellisesti kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon ja kansalliseen turvallisuuteen?



Terroristien aiheuttama ydinonnettomuus voi seurauksiltaan olla samaa luokkaa kuin Fukushiman tai Chernobylin katastrofit. Taloudelliset seuraukset voivat nousta satoihin miljardeihin euroihin ja psykologiset vaikutukset sekä terveyssuraamukset ovat tätäkin mittavampia. Yhdysvaltalaistutkijat tulivat analyysissään jokin aika sitten siihen johtopäätökseen, että koulutettu ja asiansa osaava muutaman hengen terroristiryhmä pystyy tuhoamaan ydinreaktorin muutamassa minuutissa.

"A terrorist attack could penetrate a facility in minutes to induce a meltdown, while government SWAT teams would not fully engage for at least an hour and a half, according to Congressional testimony by the Project on Government Oversight."

http://globalpublicsquare.blogs.cnn.com/2013/08/26/how-u-s-nuclear-reactors-are-vulnerable-to-terrorists/

http://www.zerohedge.com/contributed/2013-03-14/potential-cost-nuclear-accident-so-high-it%E2%80%99s-secret

Näistä risakianalyyseistä ei kuitenkaan puhuta ydinvoimalapäätöksiä tehtäessä ja ne julistetaan salaisiksi tai siivotaan julkisuudesta mahdollisimman nopeasti, jos joku erehtyy niitä sinne vuotamaan.


Mutta terroristijärjestöt, erityisesti ääri-islamistit, ovat hyvin tietoisia ydinteollisuuden heikoista kohdista ja toistaiseksi olemme vain hyvän onnen avulla välttyneet onnistuneilta ydinterrori-iskuilta. Niitä on suunniteltu ja yritetty toteuttaa jo lukuisia eri puolilla maailmaa. Mutta terrorijärjestöt eivät ole ensimmäisenä kertomassa seuraavasta laajamittaisesta iskusarjastaan etukäteen - media saa yleensä tiedon vasta vahingon tapahduttua, kun jokin äärijärjestö ottaa vastuun tapahtuneesta.

http://www.independent.co.uk/news/world/australasia/nuclear-reactor-was-possible-terror-target-5348971.html

http://www.greenpeace.org/international/en/campaigns/nuclear/safety/nuclear-terrorism/

http://www.cfr.org/homeland-security/targets-terrorism-nuclear-facilities/p10213

http://www.cbsnews.com/news/study-all-107-us-nuclear-reactors-vulnerable-to-terrorists/

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/france/10956636/Islamist-plot-to-blow-up-Eiffel-Tower-Louvre-and-nuclear-power-plant-foiled-say-French-police.html

http://dailycaller.com/2016/02/21/dead-terrorists-strange-surveillance-video-has-authorities-thinking-nuclear-reactors-are-next/



Pimittämällä tietoa ydinterrorin uhasta emme voi estää sitä - sen sijaan voimme jatkaa riskikeskittymien rakentamista, jos emme tiedosta todellista vaaraa ajoissa. Jokainen ydinvoimala tuottamiensa ydinjätteiden kera on terroristin toiveuni - mutta meidän kaikkien painajainen.





JPS

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Sähköt poikki koko Suomesta



Vihdoinkin tämä aletaan ottaa vakavasti: mahdollisuus, että sähköt katkeaisivat syystä tai toisesta koko valtakunnan alueelta.

Suomen viranomaiset ja sähköyhtiöt järjestävät yhdessä harjoituksen jossa testataan ja mallinnetaan tilanteita, joissa verkko kaatuu.
Asiasta uutisoi MTV: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/harvinainen-suurharjoitus-mita-tapahtuu-jos-kaupunki-taysin-ilman-sahkoa/5744162

 Yhteiskunta pysähtyy miltei täysin menettäessään sähköt ja oleellista onkin, miten nopeasti ja hallitusti sähköt saadaan palautettua. Se ei ole mikään helppo tehtävä. Vaikka vakavia laiterikkoja ei olisikaan, on haastavaa saada verkko uudelleen toimimaan, pala palalta.

Olen blogeissani usein viitannut siihen pahimpaan mahdollisuuteen, jossa useita suuria muuntajia tuhoutuu kerralla, vaikkapa hyvin voimakkaan auringon plasmapurkauksen ja sitä seuraavien geomagneettisten myrskyjen seurauksena. Silloin toipumisessa ei puhuttaisi päivistä tai viikoista vaan kuukausista ja vuosista.Tähän skenaarioon viranomaiset eivät ilmeisesti tälläkään kerralla uskalla varautua - kerran vuosisadassa skenaario on ilmeisimmin liian epätodennäköinen vakavasti otettavaksi.

http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2016/02/suomen-kansallinen-riskiarvio-2015.html

Merkittävää nyt järjestettävässä harjoituksessa on siitä tihkuneiden tietojen  mukaan se, että vieläkään ei viranomaistahoilla näytetä täysin ymmärrettävän hajautetun, uusiutuvaan energiaan perustuvan, sähkön varastoinnilla varustetun tuotannon merkitystä yhteiskunnan huoltovarmuudelle. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi toteaa MTV:n haastattelussa sarekekäytöstä:
"– Saarekekäyttö on kuitenkin kuin yksipyöräisellä ajoa. Kaikki menee hyvin, jos olosuhteet ovat kohdallaan ja on harjoiteltu riittävästi. Mutta pienikin ongelma, niin tuiskahdetaan turvalleen."
 Jos verkko ja sähköntuotanto suunniteltaisiin enemmän saarekekäyttöä tukevaksi ja tuettaisiin sähkön itsenäistä, hajautettua tuotantoa ja varastoratkaisuja, olisi meillä huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä pahoistakin sähköverkon häiriötilanteista takaisin normaaliin elämään. On positiivista, jos viranomaiset ja sähkö-/verkkoyhtiöt yhdessä alkavat vakavasti miettiä verkon muuttamista yhä enemmän älykkään moduliverkon suuntaan, jossa valtakunnalliset katkokset voisivat jäädä historian uhkakuviksi.


Sähkön varastointijärjestelmien hinta on laskussa ja niiden avulla voidaan tärkeät toiminnot turvata kohtuukustannuksin kun ne yhdistetään uusiutuvan energian tuotantoon. Kuvassa pientalon aurinko-tuulisähköjärjestelmän akkukeskus, joka mahdollistaa lämmitysjärjestelmän toiminnan  ja perussähköän saannin tärkeimpiin kohteisiin viikkojenkin pituisen sähkökatkon aikana.

Kuvat: Jukka Seppälä/C.F.


JPS


torstai 11. helmikuuta 2016

Suomen kansallinen riskiarvio 2015 - askel oikeaan suuntaan, mutta vesitetyt riskiarviot

Sisäministeriö julkaisi vastikään Suomen kansallisen riskiarvion 2015. Siinä arvioidaan maatamme kohtaavia vakavia riskejä ja esitellään keinoja kansalliseen riskinhallintaan.




SolarWindProNet on kirjoittanut joihinkin näihin riskeihin liittyen heti ensimmäisistä blogikirjoituksista alkaen. http://solarwindpronet.blogspot.fi/2011/10/welcome-to-solarwindpronet.html ja http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2011/10/tervetuloa-solarwindpronet-suomi.html

Aurinkomyskyjen vaikutus sähköverkkoihin ja ydinvoimaloihin sekä ydinonnettomuuksien seuraukset ovat olleet blogieni aiheina ja sisältöinä alusta alkaen. Niinpä luin ilolla YLE:n uutisen riskiarvion listasta.

 Siinä sähkönsaannin vakavat häiriöt ovat sijalla 1, ydinvoimaonnettomuudet sijalla 5 ja  aurinkomyrskyt sijalla 6 kuusiportaisella laajasti yhteiskuntaan vaikuttavien tapahtumaskenaarioiden listalla.



Mutta kun tutustuin pikaisesti riskiarvioraporttiin http://www.intermin.fi/julkaisu/032016?docID=65646 , huomasin, että riskejä arvioitiin varsin konservatiivisesti ja mielestäni todennäköisten tapahtumaketjujen osuus sivuutettiin miltei kokonaan.




















Tässä "Uusi Energiapolitiikka" - Facebook- keskusteluryhmään https://www.facebook.com/groups/740342559331216/permalink/1108439809188154/?comment_id=1108497952515673&notif_t=group_comment  kirjoittamiani esimerkkejä riskiarvion puutteista: 

"1. Aurinkomyrskyjen vaikutus: vahvimmat tunnetut aurinkomyrskyt voisivat nykyaikana vikauttaa esimerkiksi ydinvoimaloiden sähkö- ja varasähköjärjestelmät vakavasti. Lisäksi on olemassa mahdollisuus, että aurinko voi lähettää myös Carringtonin myrskyjä voimakkaamman ja pitkäkestoisemman geomagneettisen myrskyn. Voimakas aurinkomyrsky voisi myös vaurioittaa esimerkiksi Venäjän ja Keski-Euroopan ydinvoimaloita, vaikka suomalaisilla olisi tuuria ja omat voimalat pysyisivät hallinnassa. Silloin aurinkomyrskyjä koskevat vaikutus- ja uhrilaskelmat osoittautuisivat alimitoitetuiksi. Myös lähialueiden kemianteollisuus voisi kärsiä. Ja suurtehomuuntajien vaurioituminen voisi tuoda paljon oletettuja pidempiä sähkökatkoja, joilla olisi tuhoisat seuraukset yhteiskunnalle ja elintarvikehuollolle. Amerikkalaiset ovat aihetta tutkailleet ja tulleet siihen tulokseen, että mitkään nykyisistä muuntajatyypeistä eivät kestä pahinta mahdollista gm myrskyä, suomalaistenkin muuntajat, parhaasta päästä kylläkin, olivat mukana analyysissä ja suomalaisten tekemät tutkimukset. 

2. Ydinvoimalaonnettomuuden seuraukset: Chernobylin onnettomuuden uhriluvut ovat jonkinasteinen virallinen vitsi: "Välittömät terveysvaikutukset ovat ydinvoimalaitosonnettomuuksissa jääneet pieniksi. Tshernobylissä
menehtyi 31 henkilöä n. 170 säteilystä akuutisti sairastuneesta pelastustyöntekijästä. Tshernobylin
onnettomuus aiheutti lasten kilpirauhassyövän lisääntymisen ja noin 2000 lasta sairastui
siihen." Kun näitä mantroja toistetaan virallisina totuuksina samaan aikaan, kun jopa venäläiset, jotka ajavat ydinvoiman voimakasta rakentamista myöntävät uhreja olevan ainakin useita tuhansia, sanoisin, että ollaan heikoilla jäillä. Kyse on teollisesta lobbauksesta, jossa pidemmän korren on vetänyt IAEA, joka on pohjimmiltaan lobbausjärjestö. Totuus on sen, jolla on eniten rahaa käytössään. Ja pitkäaikaisseuraamukset tunnetaan vielä huonosti. Jos mitään johtopäätöksiä voidaan tehdä eläinten altistumisesta pitkäkestoiselle matalallekin säteilylle, pitäisi meidän todella huolestua myös ihmisten terveydestä. Sekä Chernobylin että Fukushiman onnettomuuden seuraukset eläimille ovat ennakoitua huomattavasti vakavampia. Myös suomalaisia on ollut tutkimassa vaikutuksia eläinpopulaatioon ja tulokset ovat karua luettavaa. 

3.Ydinvoimalaonnettomuusriskin analyysissä puhutttin vain reaktorien turvallisuudesta ja turvajärjestelmistä. En ainakaan pikaisella lukemisella löytänyt sanaakaan käytetyn polttoaineen muodostamasta riskistä ja mahdollisen terrori-iskun muodostamasta turvallisuusuhasta. Juuri käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyy aiemmin miellettyä suurempi onnettomuusriski, joka Fukushiman onnettomuuden yhteydessä tuli asiantuntijoiden tietoisuuteen. Tuntuu oudolta, että sitä ei mainita ollenkaan kansallisessa riskiarviossa."

Olisi hyvä päivittää seuraava kansallinen riskiarvio niin, että todelliset riskit ja riskien yhteisvaikutukset arvioitaisiin kattavammin. Nykyinen raportti on mielestäni pintaraapaisu, joka jättää monet olennaisimmista ja pitkävaikutteisimmista riskeistä huomioimatta tai liian vähälle huomiolle. Niinikään riskinhallinta ja ratkaisumallit jäävät puolitiehen, nykyteknologian mahdollisuuksia ei tiedosteta, eikä uudenlaisen infrastruktuurin kehittämisen tarvetta ja hyötyjä. Tähän viittavat FB-postaukseni saatesanat YLE:n uutista riskiarvioraportista "Uusi energiapolitiikka" -ryhmäläisille esitellessäni: 

"Tästä olen puhunut ja blogannut viitisen vuotta, enkä varmasti ole ainoa. Lopultakin alkaa tapahtua. Hienoa, että viranomaiset ovat heränneett! Asiallinen keskustelu, riskienhallinta ja järkevä varautuminen voivat säästää meidät kansakuntana paljolta. Näihin talkoisiin tarvitaan parhaat aivot. Uusiutuvan energian, hajautetun tuotannon ja energian varastoinnin (kaikissa muodoissaan) asiantuntijat - nyt on tuhannen euron paikka lyödä useampia kärpäsiä yhdellä iskulla. Pelkästään kriisiaikoihin ei ole järkevää investoida suuria summia, mutta jos arkisten järjestelmien rakentaminen tukee kriisienahllintaa saumattomasti saadaan sijoitulksille yhteiskunnan kannalta maksimaalinen tuotto." 

Blogeissani aikaisemmin aiheesta suomeksi:











Englanniksi aiheesta: 










JPS

P.S. Lisätään Suomen ydinturvallisuutta muuttamalla Olkiluoto-3 LNG-/ biokaasuvoimalaksi, huippujen tasaukseen ja varalle (samalla sähkön toimitusturvallisuus paranee). Ei ladata ydinpolttoainetta reaktoriin, vaan muunnetaan se heti kaasukäyttöiseksi. Blogikirjoitukseni aiheesta: http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2013/05/tehdaan-olkiluoto-3-ja-4-voimaloista.html



P.P.S. Ydinvoimalaonnettomuuden riskiarviot kansallisessa riskiarviossamme ovat vanhaa tietoa - nykyisin onnettomuusriskit arvioidaan paljon suuremmiksi kuin Bresnevin ajoilta periytyvässä ajattelussamme. Tässä blogikirjoitukseni USA:n muuttuneista riskiarvioista: http://solarwindpronet-suomi.blogspot.fi/2012/12/usan-ydinvoimaloissa-reaktorisydamen.html


JPS

smile emoticon

lauantai 23. tammikuuta 2016

Pakkaset ja tuulivoima - tämä jos mikä on energiapolitiikkaa!




Kun lukee viimepäivien lehtijuttuja ja SOME-kirjoituksia, ei voi olla törmäämättä väitteisiin, kuinka tuulivoima uhkaa maamme huoltovarmuutta monellakin tavalla. Ensiksikin se laskee tuettuna energiamuotona sähkön hintaa poistaen alalta hiili-ja lauhdevoimaloita, lämmön ja sähkön yhteistuotantokapasiteettia sekä viimeisimpänä tekee ydinvoimasta kannattamatonta. Kaiken kukkuraksi ydinpuolueen pahimmat tuulipelot kävivät toteen, kun kovimmilla pakkasilla tuuligeneraattorien yli tuhannen Megawatin yhdistetystä nimellistehosta vain muutama kymmentä megawattia oli kovimpien pakkasten aikaan saatavilla sähköverkkoon. Syynä ei ollut tällä kertaa ilmeisimmin pelkkä tuulen puute, vaan myös tuulimyllyjen pakkassuojaus - myllyt piti sulkea vaurioiden välttämiseksi.

Antituulivoimalobbarit hyökkäsivätkin täydellä rintamalla Eija-Riitta Korholaa myöten uhoten hirveää katastrofia, joka näin typerästä energiapolitiikasta seuraisi - nyt se on nähty!

Energiapolitiikkamme on kieltämättä usein sangen typerää. Myös silloin, kun on kyse tuulivoimasta. Valtio on varsin nihkeä lähtemään kyytipojaksi suomalaisille tuulivoimalayrityksille juuri siinä vaiheessa, kun referenssiä eniten tarvittaisiin - kun siirrytään prototyyppivaiheesta laajamittaisempaan tuotantoon. Ensimmäinen tuulipuisto on suuri riski tuulienergiayhtiöille ja ilman valtion takaamaa rahoitusta lupaavakin innovaatio voi kuihtua pääomien puutteeseen.

Meillä on vaasalainen tuuligeneraattorin valmistaja start-up vaiheessa vielä oleva Mervento, joka on kehittänyt tuulivoimalan, joka soveltuu merikäyttöön ja arktisiin oloihin kilpailijoitaan paremmin. Siinä, missä useimmat kilpailijat hyytyvät -25 pakkasasteessa, Merventon myllyt on suunniteltu toimimaan vielä -30 asteen pakkasessa, (voimalan sensorit luokitettu -40 asteen pakkaselle). http://www.mervento.com/www%20dokumentit/MerventoEsite1_2012.pdf  Jos valtiovalta olisi tajunnut ajoissa suomalaisinnovaatioon sisältyvän potentiaalin, voisi meillä olla nyt yritys, joka kasvaa kymmenessä vuodessa työllistämään jopa 6000 henkeä.  file:///E:/LADATTUJA%20NETTISIVUJA/insinoori-04-2013.pdf (s.20)

Mutta ilman riittävää taustatukea uusiutuvan energian yritysten on hyvin vaikeaa löytää osuuksia maailmanmarkkinoilta nykyisessä kovassa kilpailutilanteessa. Tarvitaan referenssiasiakkaita tuomaan näyttöjä tuotteen luotettavuudesta, taloudellisuudesta ja toimivuudesta. Vain riittävän laaja empiirinen materiaali voi vakuuttaa ostajan sijoituksensa järkevyydestä, huollon toimivuudesta ja varaosien saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Tässä valitettavasti suuruuden ekonomia astuu voimakkaasti areenalle. Pienen start-upin tie on kivinen monikansallisten Vestasien ja Siemensien puristuksessa, vaikka teknologia olisi edistyneempää kuin kilpailijoilla.

Myös pienten start-upien markkinointiresurssit ovat vaatimattomia verrattuina noihin isoihin: sen voi todeta vierailemalla yritysten kotisivuilla http://www.mervento.com/In%20English/HOME/Default.aspx tai tsekkaamalla Facebook-profiilin  https://www.facebook.com/Mervento-338464482844960/info/?tab=page_info . Sivut laahaavat vuosia jäljessä, eikä yrityksen nykytilasta ole saatavilla päivitettyä tietoa.

Jo valtion tarjoama kädenojennus markkinointiapuna - esimerkiksi rahoittamalla kovan luokan IT-ammattilaisia hoitamaan yrityksen tunnettuus maailmalla - olisi varmasti tervetullut. Rahoitusta etsittäessä olisi usein tärkeintä saavuttaa ajoissa juuri ne oikeat kontaktit. Joskus tuntuu siltä, että olemme vuosikymmeniä jäljessä läntisestä naapuristamme markkinointiasioissa.

Jos siis meillä olisi puolet tuulipuistoistamme Merventon generaattoreilla, olisivat tuulivoiman tuotantoluvut paukkupakkasilla varmasti erinäköiset. Ainakin suurempi osa tuulivoiman tuista ohjautuisi takaisin kotimaan elinkeinoelämään. Ja satoja tai tuhansia suomalaisia saisi toimeentulonsa tuuligeneraattorien rakentamisesta. Ja ehkä Kanadan, pohjoisten USA:n osavaltioiden ja (tulevat) Venäjän arktisten alueiden tuulipuistot sekä pohjoinen Kiina varustettaisiin ainakin osaksi suomalaisilla tuuligeneraattoreilla. Ja se taas poikisi tuhansia työpaikkoja.


JPS



P.S. Kirjoittelin asiaa sivuten jo aiemmin englanninkielisessä energiablogissani: http://solarwindpronet.blogspot.fi/2014/08/mr-putin-and-mr-niinisto-world-is.html

P.P.S. Oheisena Fingridin tilasto Suomen tuulivoiman tuotannosta lähivuorokausilta. Tätä kirjoittaessani tuulivoimaa tuotettiin noin 300 MW teholla (kuva Fingrid http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx ) :



Photos: Jukka Seppälä/C.F.