keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

TITANIC JA YDINVOIMALAT

Titanicin uppoamisen 100-vuotismuistopäivää vietettiin 15.4.2012. Monissa lehdissä ja televisio-ohjelmissa käytiin läpi tätä koko maailmaa järkyttänyttä öistä murhenäytelmää, jossa 1500 matkustajaa loistoristeilijän 2200 mukana olleesta menehtyi jäiseen mereen laivan upotessa.


Laivan kapteenin kerrotaan legendan mukaan sanoneen, ettei edes Jumala voisi upottaa tätä laivaa. Pelastusveneitä oli varattu vain osalle matkustajista, koska laivan oletettiin olevan uppoamaton ja ne veivät liikaa tilaa luksuslaivan kannelta. Uusimpien tutkimusten mukaan laivan hiiliruumassa paloi koko matkan ajan, joten kapteeni pyrki ajamaan täyttä vauhtia määräsatamaan, jossa palo saataisiin sammutettua - laivan oma palokunta ei siihen pystynyt. Aikalaistietojen mukaan hiilisäiliön teräslevyt olivat hehkuneet punaisina palon kuumuudesta - jokainen metallien jalostusta ja käsittelyä vähänkään opiskellut tietää, mitä punahehku merkitsee karkaistulle teräkselle ja sen lujuudelle. Ehkä siinä oli myös yksi osasyy siihen, miksi laiva vaurioitui niin vakavasti törmättyään jäävuoreen. Kuitenkin onnettomuuden muodostaneet palaset koostuivat inhimillisistä virhearvioinneista, taloudellisista paineista (säästöistä väärissä kohteissa), vaikeista luonnonoloista ja epärealistisista ennakko-oletuksista.

Katsoessani erästä turmasta kertovaa elokuvaa, samoin kuin uutisvälähdyksiä muistopurjehduksesta, mieleeni nousi vahvana vertauskohta nykyhetkeen. Nykyajan Titaniceja rakennetaan vuosikymmen. Ne sisältävät kaiken mahdollisen turvatekniikan ja epäilykin niiden mahdollisista turvallisuuspuutteista lähentelee jo pyhäinhäväistystä. Säälivää hymähtelyä ja älyllistä vähättelyä saa osakseen se, joka uskaltaa epäillä niiden järkevyyttä ja taloudellisuutta. Naiset ja vähemmän koulutetut keskimäärin määritellään ainoiksi, jotka pitävät niitä epäluotettavina. Heidän mielipiteitään ei kannata ottaa huomioon: koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee. Kehitys kehittyy, edistyksellä on hintansa, joka ollaan valmiita ilomielin maksamaan.

Harrisburg, Chernobyl ja viimeksi Fukushima kertovat mistä näissä nykyajan Titaniceissa pohjimmiltaan on kyse. Ydinvoimala ei voi räjähtää. Näin Titanicien suunnittelijat ja kannattajat jokaisessa kansanomaisessa ja tieteellisessä artikkelissa vakuuttavat. Kuitenkin jo kaksi kertaa ydinvoimala on räjähtänyt: Chernobylin teräsbetoniset kattorakenteet lensivät kilometrin korkeuteen aamuyön tunteina, kun silloisen Neuvostoliiton turvallisuustilastoja esimerkillisesti johtaneen voimalan käyttöpäällikkö suoritti tärkeää, mutta uhkarohkeaa turvallisuustestiä: hän halusi testata miten laitoksen reaktoria voidaan ohjata siinä todennäköisessä tilanteessa, että ulkoinen sähkönsyöttö laitokselle äkkiä katkeaa. Tilanne, jota käyttöohjeisiin ei oltu ilmeisesti edes kaavailtu. Juuri kyseinen tilanne - laitoksen black out - aiheutti myös Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden, ja voi tuhota minkä tahansa käytössä olevista ydinvoimaloista.

Siis reaktorin katto lensi kilometriin - minkä voimasta? Monet asiantuntuijat ovat sekä räjähdyksen voiman ja syntyneiden radioisotooppien suhteista päätelleet, että Chernobylissa tapahtui hidastettu, vajavainen lämpöydinräjähdys tai raju ydinkriittisyysjäjähdys. Siis ydinvoimala räjähti miltei kuin atomipommi. Mutta todellinen superydinräjähdyksen vaarakin oli todellinen. Neuvostoliiton silloisten ydinasejoukkojen tutkija, ydinfyysikko Vassili Nesterenko, joka kutsuttiin silloisen NL:n presidentin Michail Gorbatshovin toimesta reaktorionnettomuuden pelastustöihin asiantuntijaksi, kertoi ydinaseasiantuntijoiden laskeneen, että jos osakin sulaneesta  reaktorisydämestä (1400 kg uraani-grafiittiseosta riittäisi) putoaa viimeisten betonikerrosten läpi kellaritilaan, joka on täynnä sammutusvettä, voi se yhdessä grafiitinjäämien kanssa aiheuttaa superydinräjähdyksen, jonka voima olisi 3-5 Megatonnia. Minsk 320 kilometrin päässä olisi tuhoutunut ja tuhansia ihmisiä kuollut muutamien tuntien sisällä. Eurooppa olisi suurelta osaltaan muuttunut asuinkelvottomaksi. (Jos haluat tutustua miten Nesterenko ja Gorbatshov asiasta kertovat, katso tämä reilu viiden minuutin englanninkielinen YouTube -video - Discovery-Channel- Battle of Chernobyl: http://www.youtube.com/watch?v=CLRxtdJqpWY&feature=related )

Toinen Titanic-ydinfyysikkojen ja -insinöörien "mahdoton" ydinräjähdys ydinvoimalassa tapahtui viime maaliskuussa Fukushiman kolmosrektorissa.
Linkki: YouTube -video räjähdyksestä: http://www.youtube.com/watch?v=7naSc81WSqA

Virallisesti vetyräjähdyksen nimellä kulkeva räjähdys on herättänyt useiden alan asiantuntijoiden mielenkiinnon, koska se poikkeaa niin suuresti edellispäivien vetyräjähdyksistä. Videokuvista voidaan laskea sienimäisen räjähdyspilven lähtönopeus ja korkeus, kun käytetään reaktorirakennuksia mittatikkuna ja videon aikajanaa mittarina. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että kyseessä on ääntä nopeampi räjähdyspilvi, joka kohoaa n 300 metrin korkeuteen, jonne myös betonisia reaktorin suojarakennuksen kappaleita sinkoaa. Lisäksi ydinpolttoainepellettejä löytyi jopa kahden mailin päästä reaktorista - lähtönopeus täytyy olla reilusti ääntä nopeampi, jotta polttoainepelletit lentävät niin pitkälle. Vetyräjähdys ei kuitenkaan koskaan ole ääntä nopeampi, joten se on suljettu pois laskuista ainoana räjähdystyyppinä. On epäilty käytetyn MOX-plutonium-uraani -polttoaineen säiliössä vetyräjähdyksen alulle panemaa rajua ydinkriittisyyttä tai pientä ydinräjähdystä. Jotkin tutkijoista epäilevät reaktorisydämen putoamisen paineastian läpi veteen aiheuttaneen ydinkriittisyys-höyryräjähdyksen. Kuitenkin varmaa on se, että mahdoton tapahtui - ydinvoimala räjähti jälleen! Uhrien määrää ei tosin vielä tiedetä: ainakin uraania , plutoniumin isotooppeja ja americumia levisi runsain määrin laajalle alueelle, vaikka "Titanicin" rakentajat, rahoittajat ja kannattajat yrittävätkin estää laskeuman tarkan tutkimisen.

Linkki: Japanilainen JNES -ydinturvaorganisaation insinööri Setsuo Fujivara kertoo Fukushima 3-reaktorissa kyseessä olleen ydinräjähdyksen - EX-SKF:
http://ex-skf.blogspot.com/2011/12/japanese-engineer-there-was-nuclear.html

Titanicia ja ydivoimaa yhdistävät hyvin monet tekijät. Jo aiemmin mainitsemani lista Titanicin tuhoon johtaneista osatekijöistä käy hyvin myös ydinvoimaonnettomuuksien analyysiin: ihmisten virheet, väärät ennakkoasenteet, säästöt turvallisuuskysymyksissä, yllättävät (mutta ennakoitavissa olevat) luonnonolot ja suoranainen piittamattomuus ja turvallisuusimagon jääräpäinen ylläpito faktoista huolimatta on tappava yhdistelmä.

Uusin Titanic maassamme on vasta rakenteilla - sydänsiepparilla varustettu, täysin digitaalisesti ohjattu tietokoneajan luomus - maailman suurin, turvallisin ja taloudellisin ydinvoimala - OLKILUOTO 3. (Tosin huhu kertoo erään aliurakoijan kertoneen, että kun laitos joskus otetaan käyttöön, hän aikoo matkustaa mahdollisimman kauaksi.)

Ja jatkoa seurannee - FENNOVOIMAN lostoristeilijää ollaan jo tilaamassa, vaikka ei ole tietoa mihin jätteet aikanaan laitetaan - mutta se on sitten sen ajan murhe, luvat on jo taskussa!

*  *  *

Ydinvoimasta ja Titanicista on kirjoitettu äskettäin useitakin ansiokkaita pohdintoja, tässä linkit pariin niistä:

The Japan Times vertasi pääkirjoitusartikkelissan Titanicia ja Japanin ydinkatastrofia: http://www.japantimes.co.jp/text/ed20120415a1.html

Japan Timesin artikkelia ja ydinteollisuuden suhdetta Titanic-draamaan arvioi ansiokkaasti tunnettu journalisti, professori Karl Grossman blogissaan : http://karlgrossman.blogspot.com/

Suosittelen!

Aurinkoenergistä kevättä kaikille lukijoilleni toivottaen:

JPS

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti