Professori Peter Lundin mukaan Suomi saa kymmenen vuoden kuluttua uusiutuvasta energiasta kolmen ydinvoimalan energiamäärän.(Kuva: Jukka Seppälä/Creator's Fingerprints)
Eilinen Fennovoiman perustajajäsenen ja kolmannesomistajan energiayhtiö E.ON:in ilmoitus vetäytyä Fennovoiman hankkeesta asettaa koko hankkeen laillisuuden uuteen valoon. Aalto-yliopiston energia-asiantuntijan professori Peter Lundin mukaan Fennovoiman ydinvoimalupa tulisi ottaa uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi, jotta demokratia toteutuisi.
Bulvaanien hyväksyminen ydinvoimayhtiöön asettaa kyseenalaiseksi koko lupamenettelyn läpinäkyvyyden ja demokraattisen valvonnan. Suomen tulisi satsata nyt uusiutuvaan energiaan työllisyyden ja vaikean taloudellisen tilanteenkin vuoksi. Kymmenen vuoden päästä uusiutuvat energialähteet voivat tuottaa energiaa kolmen ydinvoimalan verran hänen laskelmiensa mukaan. Lundin haastatteluun voit tutustua YLE-uutisten sivuilla: http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_ydinvoimalupa_takaisin_eduskuntaan/6349317
Ministeri Häkämiehen mielestä Fennovoiman ydinvoimalupaa ei tarvitse tuoda uudelleen eduskuntaan (Kuva: Jukka Seppälä/Creator's Fingerprints)
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies taas pitää kiinni siitä, että Fennovoiman lupa pysyy voimassa ilman eduskuntakäsittelyä. Hän käyttää yllättäen vanhentunutta hiilivoimakorttia todeten YLEn haastattelussa, että mikäli suunniteltuja ydinvoimaloita ei rakenneta, täytyy energiavaje kattaa hiilivoimalla. Kumpaakohan tässä pitäisi uskoa Aalto yliopiston energia-asiantuntijaprofessori Peter Lundia vai ydinvoimapäätöstä edelleen tukevaa poliitikkoa? Häkämies kyllä hienosti toteaa myös aurinkoenergian nousevan ainakin jonkinlaiseen rooliin Suomen energiantuotannossa ja tämä on todella arvokas havainto: Saksa tuotti viime kevätkesästä jo aurinkoisina päivinä yli puolet kaikesta sähköstään aurinkosähköpaneleilla ja kuulumme samaan auringonsäteilyn tehokkuusalueeseen Saksan pohjoisosien kanssa. Suomessakin olisi mahdollista korvata joku ydinvoimaloista aurinkosähkön avulla, mikäli haaste otetaan vastaan. Talven energiankulutuspiikit taas voitaisiin kattaa suurimmaksi osaksi tuuli-, vesi- ja bioenergian voimin, mikäli infra suunnitellaan ajoissa oikein. Uusiutuva energia kyllä vaatii älyverkkoja tasaamaan suuremman markkina-alueen heilahteluja: tuonti- ja vienti kuuluvat silloin oleellisena osana energiantuotantoon vaikka omavaraisuus onkin pääperiaate.
Lappeenrannan Yliopiston energiatehokkuuden professori Jere Ahola kirjoitti juuri tuoreessa mikrobitti-lehdessä (MB 10/2012 - linkki vaatii kirjautumisen tai maksun) http://www.mbnet.fi/artikkeli/lehti/yksi_paneeli_riittaisi_10_2012 kuinka Suomi on 10 vuotta jäljessä Keski-Euroopasta aurinkosähkön tukemisessa ja tuotannossa. Yleinen harhaluulo on hänen mukaansa se, että aurinko ei täällä paistaisi riittävästi. Kuitenkin esimerkiksi Lappeenrannan ja Frankfurtin ero aurinkoenergian vuosikertymässä on vain muutama prosentti. Ahola ehdottaa nelikohtaista toimenpideohjelmaa:
1. Aurinkosähkölaitteiden standardit kuntoon 2. Lupaprosessit valmiiksi 3. Ylijäämäenergian ostamisen säännökset laadittava 4. Valtion "porkkana" (tarkoittanee investointituet tms.)
Muuten hiilivoimankin CO2-neutralointiin on saatavissa kotimaista teknologiaa, joka on kiinnittänyt maailmalla runsaasti mielenkiintoa. Keksijä, ydinfyysikko Matti Nurmian http://www.creatorsfingerprints.com.kummi.net/Matti_Nurmia_Interview kehittämä hiilidioksidinneutralointimenetelmä http://www.cuychainnovation.com/cuycha/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=103 voi ottaa talteen jopa 90 % CO2 -päästöistä ja samalla tuottaa sivutuotteena alumiinia ja harvinaisia maametalleja. Suomessa hanke ei saanut ansaitsemaansa tukea ja nyt koelaitoksia rakennetaankin eteläiseen Afrikkaan. Australiassa ja Brittein saarilla on myös innostuttu teknologiasta.
Ydinvoimahankkeiden kaatuminen ei olisi Suomelle ja hiilipäästötavoitteillemme mikään katastrofi - päinvastoin muulla tavoin tuotettu energia on osittain jo nyt ja lähitulevaisuudessa laajalti edullisempaa (mukaan lukien uusiutuva energia) ja kun teollisuus päivittää hintatietonsa, Fennovoima ja Olkiluoto-3 tulevat kaatumaan kalleuteensa. Jo tehdyt miljardien virheinvestoinnit tulevat kyllä rasittamaan ydinvoiman rakentajayhtiöitä ja veronmaksajia rajusti puhumattakaan menetetystä etulyöntiasemasta uusiutuvan energian RD- ja investointipuolella, mutta nämä vauriot korjaantuvat mikäli cleantech -teollisuus pääsee Suomessakin todelliseen vauhtiin. Uusi tilanne vain vaatii koko paletin uudelleenajattelua. Jos muutama suuri raskas teollisuuslaitos saa määrätä koko valtakunnan kehityksen suunnan ja sanella kansan ja tulevien sukupolvien terveyteen ja hyvinvointiin suuresti vaikuttavien ratkaisujen suunnan vain muutaman tuhannen työpaikan tähden, on poliittisella päätöksentekojärjestelmällämme itsetutkiskelun paikka. Pelkkä tuulivoima työllisti jo pari vuotta sitten Euroopan tasolla 190 000 ihmistä. Kun tähän lisätään aurinko-, bio- ja tulevaisuudessa vaikkapa aaltoenergian työllistävä vaikutus sekä erilaiset energiansäästöteknologiat, aletaan puhua lähes samanlaisista määristä kuin mitä esimerkiksi autoteollisuus työllistää mantereellamme.
Siihen verrattuna uusien ydinvoimaloiden muutaman tuhannen työpaikan tai vaikkapa terästehtaan tuomat tuhannet työpaikat asettuvat oikeaan mittakaavaan. Osittain ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet sulkevat toisensa pois eturistiriitojen ja erilaisen infran vuoksi (keskitetty - hajautettu tuotantorakenne).
Nokian esimerkki osoittaa mielestäni selvästi, ettei kaikkea kansakunnan taloudessa pidä laittaa yhden kortin varaan. Sama pätee energiasektorilla - niin voimakkaasti toiset tuotantoratkaisut poissulkeva energiantuotantomuoto kuin ydinvoima ei sovi nykymaailmaan, samoin ei pidä nojata sellaiseen raskaaseen teollisuuteen, joka sanelee kansakunnan energiaratkaisut omien mieltymystensä mukaan. Onneksi Euro ja dollari toimivat nyt konsultteina hajautetun energiantuotannon puolesta teolllisuuden sisällä ja strategioita kirjoitetaan parhaillaan menestysyrityksissä uusiksi kestävän kehityksen suuntaan.
Ministeri Häkämies, reaalipolitiikka vaatii nyt selkeämpää suunnanmuutosta. Olette olleet ajamassa Cleantechiä Suomen tulevaisuuden työllistäjänä. Ydinernergia EI ole cleantechiä. Se on sen vastakohta ja kasaa ongelmia tulevien sukupolvien kannettavaksi. Aika on jo ajanut ydinenergian ohi. Ydinvoima on taloudellisesti perusteltua vain välineenä ydinaseen hankkimiseen, enkä oikein jaksa uskoa, että Te ajaisitte Suomelle omaa ydinasetta tai edes virtuaalipelotetta, vaikka kannatuksenne uraanintalteenotolle (ja mahdolliselle rikastamiselle) Talvivaaran kaivoksen malmista siihen viittaavat (ydinpolttoaineen valmistus=ydinasemateriaalin valmistusvalmius).
Ruotsin esimerkki vain saa varovaiseksi:
Nyt on aika uuteen linjaukseen, ennen kuin sen tekee se teollisuus, joka alunperin ydinvoimaa haikaili. Outokummun johdon eilisessä Fennovoima-kommentissa oli rivien välistä luettavissa käynnissä oleva muutos: lopullinen hankearviointi tehdään sielläkin vasta, kun kannattavuus on selvitetty. Ja uusi ydinvoima on taloudellisesti kannattamatonta, sitä voi perustella enää ideologisilla tai sotilaallisilla argumenteilla. Myös vanhan ydinvoiman kannattavuus on maailmalla hyvin huono.
Nyt tarvitaan poliitikoilta selkeiden faktojen tunnustamista; talous- ja energia-asiantuntijapiireissä muutos on tiedetty jo pitkään. Tehdyt virhearvioinnit on tunnistettava ja suuntaa korjattava ajoissa, jotta pysytään mukana globaalissa kilpailussa. Suomella on nyt tuhannen euron paikka olla suunnannäyttäjänä maailmalle turvallisen, kokonaistaloudellisen energian kehittäjänä ja tuottajana Tanskan ja Saksan rinnalla. Japanilaiset hakevat nyt turvallista energiateknologiaa näistä maista suunnistaessaan pois atomivoimariippuvuudesta ydinkatastrofin rikottua heidän clean-nuclear -myyttinsä. Uskottavuus vaatii nyt rohkeita päätöksiä.
Pari linkkiä taustaksi:
JPS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti