Ydinvoimalat ovat nauttineet jonkinlaisista piilosyöttötariffeista (Arts-photo: Jukka Seppälä/Creator's Fingerprints)
Jo vuosikymmeniä uusiutuvia energialähteitä on pidetty pelkkänä piiperryksenä keskitetyn energiantuotannon ja ydinvoiman hyödyntämisen kannattajien piirissä. Nyt, kun uusiutuvat energialähteet ovat kypsyneet ja alkavat olla lyhyellä aikavälillä tasoissa hiilen ja ydinvoiman kanssa ja mennä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa kannattavuudessa ydinvoiman ja muiden fossiilisten ohi, näyttää edelleen siltä, että ydinvoimaa laajasti hyödyntävien maiden investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat edelleen varovaisia ja vaatimattomia, poikkeuksena ehkä Kiina, joka näyttää tarvitsevan kasvunsa pönkittäjäksi kaiken sähköenergian, mitä on saatavilla. Kiinalaiset ovat ymmärtäneet, että uusiutuvat energiantotantomuodot, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia on suhteellisen nopeaa rakentaa ja ottaa käyttöön, sen sijaan ydinenergialta vie usein 5-10 vuotta rakennuspäätöksestä ennen kuin hanke muuttuu huomattavasta energian kuluttajasta tuottajaksi.
Kun mietitään miksi ydinvoimaa hyödyntävät valtiot ovat nihkeitä päästöttömän energian lisäämisessä, nousee esille muutama rakenteellinen tekijä, joista puhutaan vain vähän, jos ollenkaan julkisuudessa.
1. Uusiutuva energia tarvitsee kunnolla toimiakseen älykkäitä sähköverkkoja tuekseen. Näin kulutuksen ja tuotannon suhdetta voidaan paremmin tarkkailla ja säädellä, vaikka sähkö tuotetaan hajallaan pienissä yksiköissä. Ydinvoima ja muut keskitetyt ratkaisut taas pyrkivät suurten helposti hallittavien ja säädettävien tuotanto- ja varavoimayksiköiden luomiseen, jolloin verkon älykkyydelle ei aseteta samoja vaatimuksia. Sen sijaan verkon kesto äkillisten massatuotantoyksiköiden häiriötilanteissa asettaa täysin omat haasteensa sähkönsiirrolle.
2. Syöttötariffit luonnehtivat onnistuneen uusiutuvan energian tuotannon lanseerausta yhdessä älykkään verkon kanssa. Pienten ja suurten tuuli- ja aurinkosähkön tuottajien on saatava varmasti sähkö myytyä verkkoon, tarvittaessa valtion subventioilla. Kaikkialla, missä tämä malli on otettu käyttöön uusiutuva energia on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun, esimerkkeinä vaikkapa Saksa ja Tanska. Ydinvoimalat ovat yllättäen tämän trendin pahimmat vastustajat, koska ydinvoimalan tehon säätö ei onnistu taloudellisesti, vaan säilyttääkseen edes jonkinlaisen kannattavuuden atomivoimalaitoksia pitäisi ajaa koko ajan maksimiteholla. Ydinvoimalat ovatkin nauttineet jonkinlaisista piilosyöttötariffeista koko olemassaolonsa ajan, koska ne on priorisoitu sähköntuotannossa aina kaikkien muiden tuotantomuotojen joustaessa - siis jos olet rakentanut ydinvoimalan, käytännössä kaikki tuottamasi sähkö on aina ostettu automaattisesti. Tämän piilotuen tulisi heti loppua ja ydinvoimaa tulisi kohdella kuten turve- tai hiilivoimaloita tai aiemmin tuulivoimaloita - jos sähköstä on verkossa ylituotantoa, pitäisi ydinvoimalat ajaa vajaateholla tai kokonaan alas, siinä missä muutkin voimalat.
Mutta, mutta.... kun se ei käykään näin yksinkertaisesti. Ydinvoimalan sammuttaminen on aina riskialtis tapahtuma ja ydinvoimalan tyhjäkäyttö on kallista lystiä. Jos reaktori joudutaan pikasulkemaan, se aiheuttaa aina reaktoripaineastian haurastumista ja käyttöiän lyhenemistä. Reaktori kestää vain tietyn määrän nopeita sulkemisia, joissa kylmä jäähdytysvesi aiheuttaa reaktoriteräksen vanhenemisen haurastumisen ja halkeamisalttiuden lisääntymisen kautta.
Jos taas reaktorin tehoa koko ajan vaihdellaan ja reaktoria käytetään osateholla, voi sillä olla haitallisia vaikutuksia polttoaineen kestolle ja siitä saatavalle kokonaisteholle.
3. Ydinvoiman lisärakentaminen vie suurimman osan energiasektorin investointiresursseista vuosiksi eteenpäin. Muistelen jonkun esittäneen esimerkiksi Olkiluoto-3:n rakentamisen vieneen n. 85% Suomen kymmenen vuoden energiainvestointi/tuotekehitysrahoista. Tuolla 15% :lla ei paljon energiainfraa uudisteta.
Hyvä esimerkki siitä, mitä saadaan aikaiseksi, kun poliittinen tahto, uusimmat teknologiat ja teollisuuden ja yksittäisten kansalaisten investoinnit yhdistetään selkeän EI YDINVOIMAA-päätöksen jälkeen saadaan ydinvoimasta luopuvan Saksan lisäksi Tanskasta, jossa esimerkiksi aurinkoenergian tuotantomäärät ovat jo 8 vuotta edellä kunnianhimoisista investointisuunnitelmista ja maa laskee nyt tuottavansa 100 % energiastaan uusiutuvilla energialähteillä jo vuonna 2050.
Tanskasta olisi tässä suhteessa mallimaaksi myös meille, kunhan tervettä puhtaan energian kehittämistä jarruttava ydinvoimariippuvuus kytketään mahdollisimman nopeasti kokonaan pois energiamallistamme.
Missä muuten on aurinkoenergia Suomen energiasuunnitelmissa? En löytänyt sitä Fingridin lehdessä v. 2010 olleesta Suomen energiastrategiasta vuoteen 2050 lainkaan. Onko kyseessä lapsus vai raa'anpuoleinen aliarviointi. Saksassa aurinkosähkön osuudeksi sähköntuotannosta on ennakoitu 25-30% vuonna 2050
(SANDIEGOFREEPRESS: http://sandiegofreepress.org/2012/09/generating-photovoltaic-solar-power-close-to-the-end-consumer/ ).
LINKKI -RENEWABLESINTERNATIONAL: http://www.renewablesinternational.net/denmark-already-has-40-renewable-power/150/537/57215/
LINKKI - UM: http://um.dk/en/news/newsdisplaypage/?newsid=25147b44-3dce-4647-8788-ad9243c22df2
LINKKI - THINKGLOBALGREEN: http://www.thinkglobalgreen.org/DENMARK.html
LINKKI - THE9BILLION: http://www.the9billion.com/2012/09/24/denmark-reaches-2020-solar-energy-goal-8-years-early/
LINKKI - THEWATCHERS: http://thewatchers.adorraeli.com/2012/10/11/denmark-achieves-solar-energy-goal-eight-years-in-advance/
LINKKI - ENS: http://www.ens.dk/Documents/Netboghandel%20-%20publikationer/2011/Energy_Strategy_2050.pdf
JPS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti